OBD-järjestelmä
OBD-järjestelmä (On
Board Diagnosis) otettiin käyttöön Yhdysvalloissa v.
1988 valvomaan bensiinikäyttöisten henkilöautojen
moottoreiden polttoaine- ja sytytysjärjestelmää.
Tavoitteena oli pakokaasupäästöjen pitäminen
säädetyissä rajoissa. Toisen sukupolven monipuolisempi
OBD2-järjestelmä tuli käyttöön USA:ssa
1996-vuoden autoissa. Eurooppalainen EOBD-järjestelmä on
EU:n direktiivin määräämä
diagnoosijärjestelmä, joka pohjautuu tähän
amerikkalaisten kehittämään järjestelmään
ja se käyttää samanlaista standardisoitua 16-napaista
diagnostiikkaliitintä (DLC = Data Link Connector), jonka nastoista vain osa on
standardin mukaisessa käytössä.
Kuva liittimestä:
Tämä pistorasia löytyy auton ohjaamosta kojelaudan alapinnalta tai
vaikkapa tuhkakupin alta. Euroopassa EOBD tuli pakolliseksi uusiin
bensiinikäyttöisiin henkilöautoihin 1.1. 2001 alkaen,
dieselautoissa ominaisuus vaadittiin v 2004 alussa.
OBD-järjestelmä valvoo
jatkuvasti auton moottorin polttoaineen palamistapahtumaa ja
antureiden toimintaa. Kun järjestelmä havaitsee
virhetoiminnan, syttyy kojelautaan virhetoiminnan merkkivalo MIL
(Malfunction Indicator Light, Check Engine, Service Engine Soon).
Samalla järjestelmän muistiin tallennetaan vikakoodi DTC
(Diagnostic Trouble Codes).
OBD ja katsastus
Ajoneuvohallintokeskus AKE:n ohjeisiin henkilöautojen OBD-tarkastuksesta
voit tutustua tästä linkistä. (pdf)
AKE on myös ohjeistanut muutamien automekkien kohdalla poikkeusmenettelystä vikakoodien arvostelussa.
Tutustu aiheeseen.
Vikakoodit
DTC-vikakoodit auttavat vianetsinnässä. SAE J2012-standardisoitu vikakoodijärjestelmä perustuu kirjaimen ja numeroiden muodostamaan 5-merkkiseen koodiin, jota autonvalmistajan on käytettävä myös omien merkkikohtaisten vikakoodien tallentamisessa. Standardin mukaiset vikakoodit löytyvät Internetistä monestakin lähteestä (linkki), mutta autonvalmistajan omat vikakoodit eivät useinkaan ole julkista tietoa.
Itsetestaus, eli valvontajärjestelmän valmiustilan testaus (Readiness, I/M Status) liittyy myös OBD-järjestelmän viranomaisvalvontaan (=katsastus). Ajoneuvon vikakoodit ja MIL-valon voi kuka tahansa kuitata sopivalla laitteella, sillä niihin on järjestetty vapaa pääsy. Kuittauksen/nollauksen seurauksena ajoneuvon itsetestausjärjestelmän tila muuttuu "valmis" -tilasta "ei valmis" -tilaan. Samoin tapahtuu, jos ajoneuvosta poistetaan akku. Itsetestauksella varmistetaan, että pakokaasupäästöjä kontrolloiva OBD-järjestelmä on toimintakunnossa. Jos auton järjestelmä on tallentanut vikakoodin, niin pelkkä koodin nollaus ei tee autosta katsastuksen läpäisevää. Autolla pitää ajaa sen jälkeen auton valmistajan edellyttämä ajokierto, johon kuuluu vähintään käynnistys, lämpimäksiajo ja sammutus. Näin menetellen saadaan "ei jatkuvasti tarkkailtavien" eli ajoittain valvottavien järjestelmien itsetestaus suoritettua. Valmiustila (I/M Status) voidaan tarkistaa tavanomaisella OBD-testilaitteella.
Jatkuvasti tarkkailtavien järjestelmien itsetestien tulokset muuttuvat kuitenkin heti käynnistettäessä tilaan "valmis" (Ready, Completed) - edellyttäen tietysti, että kyseiset järjestelmät havaitaan toimiviksi.
Jatkuvasti tarkkailtavia järjestelmiä ovat:
- sytytysvirhe(Misfire)
- polttoainejärjestelmä(Fuel System)
- tärkeimmät moottorinohjauksen järjestelmät (Comprehensive Components)
Ajoittain valvottavia järjestelmiä on 8 kappaletta, kaikki eivät välttämättä ole käytössä:
- EGR, pakokaasujen kierrätys
- katalysaattori (edellyttää 2 lambda-anturia)
- EVAP, kaasuuntunut polttoine
- lambda, happianturi (tärkein?)
- lambda-anturin lämmitys
- toisio-ilma katalysaattorille
- AC, ilmastointi
- katalysaattorin lämpeneminen
Freeze Frame Data -jäädytetty kehys. Järjestelmän havaittua virheen, se sytyttää MIL-valon, tallentaa vikakoodin ja jäädytetyn kehyksen. Tämä tietopaketti sisältää vaihtelevan määrän tietoa eri antureilta vian havaitsemishetkeltä. (Kaasuläpän asento, moottorin kuormitus, jäähdytysnesteen lämpötila, polttoaineen paine...) Yhdessä vikakoodin kanssa nämä tiedot voivat helpottaa vianetsinnässä.